Ja kävin sitten hoidattamassa itteeni. Kyllä on vyöhykesemmonen ihanaa! Olihan siellä jotain vinossa, mutta se nyt ei ollu ylläri. Aineenvaihdunta ei pelaa esim. Eteenpäin, sano mummo lumessa!! Heti tuli parempi olo ja se siitä. Hoitaja sanoi, että energioita kyllä on, mutta hermosto on niin tolaltaan, että reagoin kaikkeen ihan yli. Joo, totta. Aina, kun alan hikiliikkumaan, niin menee unet. Tosi ärsyttävää. No, tosin vähän on siinäkin menty eteenpäin siitä vuosien takaisesta, mutta nyt alkais riittämään tämä tälläinen. Haluaisin ihan kunnolla treenata! Olen aina tykänny liikkua, se on niin kivaa ja mukavaa ja ihanaa jne.
Nyt aletaan syömään B-vitamiinia ja magnesiumia. Ja syödäänki sitten olan takaa oikeen.
Löysä päivä sinällään, että tuntuu, ettei juuri mitään ehdi tekemään. Vaikkakin olenhan mä ostellut juttuja ja käynyt siellä hoidossa ja raivannut olohuonettakin. Ihan jees. Kohta vietetään miesystävän ja lasten kanssa mukava viikonloppu.
Se tulee tänne ja mä tiiän, että lapset tykkää siitä. Se on niin turvallinen ja täpäkkä ihminen. Justiin sellanen ”rajat on rakkautta”-tyyppi. Keskittyy lapsen asiaan ihan täpöllä ja justiin, kun noi murkkuikäiset tykkää keskustella, niin tuo mies sen osaa! Kyllä on hieno homma!
Mä lähden nyt toimittamaan vielä tän päivän askareita. Kiitti 🙂
Merkinnät RSS-syötteenä